junat ja naiset ovat luotuja kulkemaan

Ihana iltapäivä ihanan tytön kanssa sekä hylätyt junaraiteet. Lopputulos tässä ja nyt:

ps. what happens in Messukeskus, stays in Messukeskus...

you are going to fall in and out of love, and one day you might really figure what that word means

tumblr

t-o-love.tumblr.com

instagram

zaaru

and i still can't even go a day without thinking about you

Kuvat on totaalisen loppu, siks oon ollu nyt viime aikoina harvinaisen hiljanen. Yritän kovasti saada nyt edes jotai matskua jotta pääsisin tänne jubaileen vähän mielekkäämmin. Tässä nyt kännykän syövereistä kuvia viime päiviltä viikoilta...

Kesänlopun ykkönen, nyt jo kuitenkin vähän hohtoonsa menettänyt rakkausbiisi, repeat nappula ja äänenvoimakkuudet oli kuitenkin kaakossa aika pitkäänkin XD

Ihana Roosa! Ollaan vanhat tarhakaverit, jotka hassu sattuma toi takas yhteen, hihi.

Something too true...

Throwback kesänalkuun ja mun superpitkiin hiuksiin.

No kukas se siinä XD

Hehe tyylikäs mä... En saanu tätä(kään) asua kunnon kuviin, höh!!

Something that I really, really much needed...

for you, there’s nothing in this world i wouldn’t do

hyvä seura ♡ hyvä ruoka ♡ syysaurinko ♡ paras ystävä ♡ pimenevät illat ♡ mökin tuoksu ♡ sauna ♡ takkatulenlämpö ♡ rauha ♡ hyvä musiikki ♡ juorut ♡ syvällisyydet ♡ kultanen auringonlasku ♡ kynttilät ♡

Mitä muuta tarvitset täydelliseen mökkiviikonloppuun? Et mitään.

Everything that kills me makes me feel alive, everything that drowns me makes me wanna fly

Meikäläinen on hurahtanu onnettomiin rakkauslauluihin ja oikein pahasti XD tällä hetkellä luukuttelen näitä jotka oon tähän linkannu, sekä muutamaa niitä muuta, jotka on esiintyny edellisissä postauksissa. Mun lemppari on ensimmäinen tän postauksen biiseistä, eli jos aiot kuunnella vaan yhen, kuuntele eka! Jos rakastat hyviä sanotuksia, kuuntele vika tai toka vika! Aivan loistavat sanat molemmissa. Joku saattaa masentuu tällasista biiseistä (mäki yleensä talvisin hehe) mut nyt nää saa mut vaan joka kerta tunteen oloni hyväks ja hymyn huulille. Tän postauksen pointti on nää biisit mut kattokaapas Fannia näissä kuvissa, huhuh ei voi muutaku sanoo et upeeta! Siitä räkänokasta puheenollen, lähetään sen kanssa mökille viikonlopuks, ihanaa. Rentoudutaan oikeen olan takaa ja juorutaan kaikki asiat läpi. Otan kameran mukaan, mut katotaan nyt millasta matskua tulee XD

Sitten asiasta kolmanteen, aion kirjottaa kesän urheiluista jonkun tekstin, mun urheiluissa (ja urheiluvammoissa) on taas kuulunu uutta viime päivinä. Lisäks itelleki tekee hyvää kertailla miten se kesä nyt menikään. Koulussa taas on ollu jotenkin sika kivaa viime aikoina, varsinki tää viikko  on menny tosi kivasti!! Toivottavasti en oo ollu ainoo jol on ollu hauskaa tunneilla ja välkilläki haha. Eka koeviikko lähestyy, peukut pystyyn joka iikka!! Onneks se on semi jill mulla, kai vaan 4 koetta. Mut just hyvä näin alkuun. Nyt ettette kuole lukiessanne tätä kilometritekstiä tukin turpani ja meen kohta jo nukkuun ku väsyttääki niin perkeleesti XD öitä muruset ja kuulemiin taas!

PS. Älkääkä herran tähden jättäkö katsomatta Kim Cesarionin Undressed-biisin akustista versiota Youtubesta!! Se on tässäkin postauksessa linkattuna, mutta "pelkkänä äänenä". Suosittelen kuitenkin videon kattomista, herkkuu silmille ja korville!

'Cause if my heart can't stop it, I find a way to block it

Kännykkä pärähtää yöpöydällä. Sammutan herätyksen ja kerään ajatukseni, olen herännyt suoraan unesta. Unessa vilahti joku ihminen, jonka kasvoja en enää muista, mutta olo on silti vähän hassu ja jotenkin kevyt. Avaan verhot. Vielä on kuitenkin valoisaa aamuisin, kun herää. Ikkunan alla kattoharjanne on kuurassa ja puut oransseja. Ulkona tuoksuu kirpeältä ja raikkaalta. Jalan alla lehdet rasahtelevat, aurinko vielä vähän lämmittää. Bussi on ihan täysi, mutta rakastan tunnetta, että olen täysin anonyymi, eikä kukaan tunne minua. Kaikki voivat muodostaa minusta oman mielipiteensä, jos kiinnostaa. Mietin usein, että millaisen kuvan ihmiset saavat minusta. Nuoren ja kiireisen? Sählän, mutta ehkä mukavan? Vakavan, mutta tyylikkään? En tiedä, onneksi. Astun bussista ulos ja pysäkillä näen tuttuja kasvoja, jotka kävelevät kohti koulurakennusta. Liityn heidän joukkoonsa ja kävelen koululle. Kuulokkeissani soi ihana soittolista, jota kuunnellessa tulee melkein jo hyvälle tuulelle. Pääsen ovesta sisään tyrmäämättä ketään isolla urheilukassillani. Koulun aulassa on paljon kasvoja, mutta huomaan vain nämä yhdet erityiset. Äkkiä uni muistuu kirkkaasti mieleeni. Nämä kasvot ovat ne unen kasvot. Nämä kasvot ovat ne, jotka saavat minut hymyilemään ilman syytä. Nämä ovat ne, joiden ansiosta olo aamullakin on hassu ja kevyt.