huuda, huuda ilosta, huuda, huuda rakkaudesta

Yhdeksän vuotta sitten koulun piha kuhisi malttamattomia seitsemänvuotiaita lapsia odottamassa malttamattomasti koulun ovien avautumista. Voi sitä supinan ja hermostuneen hyppelyn määrää, kun ovet aukesivat ja ensimmäinen oma opettaja astui ulos. Tässä vaiheessa jokainen lapsi ymmärtää uuden vaiheen alkaneen elämässä. Ei enää päiväunia, tai tuntien hiekkalaatikkoleikkejä tarhantätien hymyillessä vieressä. Nyt opiskeltaisiin. Saatiin aapiset, vihkoja, ja tietenkin oltiin hankittu oikein uusi penaali uusine kynineen ja kumeineen. Jokunen tyttö oli saanut oikein puuväritkin, ehkä jopa vaaleanpunaisen yksilön. Jokainen lapsi tunsi itsensä tärkeäksi, vanhaksi ja jo isoksi tytöksi tai pojaksi. Tykättiin koulusta ja tehtiin läksytkin. Sitten vanhennuttiin vuosi vuodelta, ensimmäiset luokat menivät hyvin, sitten oltiin varhaisteini-iässä ja vähän jo kapinoitiin. Viimeset vuodet oltiin murrosiän kolhuissa ja lopulta, lopulta ollaan takaisin alkupisteessä. Pisteessä, jossa seistään parhaat päällä aivan täpinöissä koulun pihalla. Otetaan kuvia, ollaan onnellisia, ollaan haikeita, itketään, nauretaan, muistellaan vanhoja ja mietitään tulevaisuutta. Nyt olemme siinä tilanteessa, että tiedämme, että ovet ovat auki. Ne ovat auki vielä tämän aamun. Sen aamun jälkeen ne sulkeutuvat. Eivät kokonaan, muttemme voi enää turvautua niiden lohdulliseen painavuuteen kylmänä talviaamuna, lämpimänä kesäiltapäivänä tai kirpeänä syysiltana. Voimme aina palata, muttemme ikinä enää ole osa koulua. Tässä vaiheessa kaikki ymmärtävät, että uusi vaihe on alkanut elämässä. Meidän tulevaisuutemme ei enää ole täällä, se on muualla. Kaikilla onkin enää yksi kysymys jäljellä. Missä olemme seuraavaksi, mitkä ovet, kevyet tai painavat, avaammekaan seuraavaksi...

Huomenna on peruskoulun viimeinen päivä. Ja kuitenkin, kaikkien puheiden ja pois pääsemisen-uhon jälkeen, meille kaikille, myös minulle, jää vähän tyhjä olo tuon yhdeksänvuotisen taipaleen päätyttyä.

tää postaus voi sisältöön ja kuviin nähden olla ainoastaan nimeltä RANDOM

Tänään oli aivan loistopäivä. Kertakaikkisen hyvä eilisen toilailujen jälkeen, sen enempiä niihin palaamatta... Vedeltiin pienet sotamaalaukset naamassa koko päivä kaupungilla, koska opet oli järjestäny ysiluokille sellasen Amazing race -tyyppisen kilpailun, jossa kuljettiin Helsingin keskustassa patsaalta ja monumentilta toiselle, ja siinä samalla oli aina joku pieni hauska tehtävä. Meil oli loistava team spirit ja kunnon panostus ulkonäössä ja muutenkin. 

Hehee, oon sinänsä tosi ilonen siitä, että mulla on pokkaa tehä vaikka ja mitä, mutta välillä mietin että jaaha, millasen kuva toiki nyt sai musta xd heti sen jälkeen tulee kuitenkin mieleen, et sou vot mitä se ajattelee, toivottavasti sai ainakin päivänpiristyksen mun näkemisestä tai tekemisistä.

Kun nyt kerta oon vaihdellu tässä kuvien välissä aiheita niin sanottakoon sen verran että oon tykästyny sikana mun uuteen valkoseen neuleeseen, joka näky viime postauksessa, sekä (musta tosi tosi tosi outoa) mekkoihin ja hameisiin. Mun projekti niihin totutteluun on vielä kesken, mut aattelin että kyllä meistä voi vielä tulla ihan hyviäkin kamuja!

Öitä kaikille ja pitäkää kiva päivä huomenna! Oon nyt jotenki tosi ilosella tuulella, jotuskohan spontaanista auringonotto-operaatiosta Eltsun kentällä mun parhaan ystävän kanssa ennen hyviä treenejä auringonpaisteessa? Luulen, että tuun nukahtamaan tänään hymy huulilla.

kauan istuin ikkunassa ja katselin ulos, kauan kesti huomata auringon joskus nousevan pimeästä

nyt jo aivan ilmeisesti ollaan voiton puolella!! viimeinen maanantai jolloin herään ajatuksena Torpparinmäen peruskouluun meno. 

lähdetään kauas pois sinne mis on lämmin ja paljon elävämmin loistaa tähdet ja kuu

Tässä muutama päivä sitten istuin ulkona ja annoin auringon paistaa mun kasvoille. Suljin silmät ja auringon punainen hehku tihkui silmäluomieni läpi.

Haistoin lämmenneen ihon vähän suolaisen tuoksun. Mun lempituoksun koko maailmassa. Se tuoksu vei minut pienelle aikamatkalle ajatuksissani.

Muistin hetken hyvin kauan aikaa sitten Cannesin rannalla. Siinä hetkessä aurinko laski Välimeren taakse, istuin rannalla ja Anni piti minua kädestä ja painoi otsansa mun olkapäähän kiinni. Sitten muistin erään lenkin viime kesältä, jolloin askel painoi, mutta minusta tuntui, että kaikki on kuitenkin hienosti.

Sen jälkeen tuoksu vei minut mökille, saarellemme, lempipaikkaani maailmassa. Ensin istuin soutuveneessä ja pidin perää. Tiina souti ja Iris nauroi keulassa. Sitten muistin elävästi, kuinka makasin laiturilla mummun karsea lierihattu päässä ja nauroin sydämeni kyllyydestä Iriksen lakatessa varpaidenkynsiä. Sama paikka, eri seura. Kirsti ja Nea hyppivät vedessä ja kiljuivat sen viileydestä. Minä istuin laiturilla ja katselin kuvaa, jossa minä ja Kirsti nauretaan suut ammollaan kädet toistemme hartioilla.

Sitten Pöyhölään ja jalkapallokentälle. Tyttöjen topit oli kääritty rinnan alapuolelle ja pelattiin kovasti futista. Juoksin minkä kintuista pääsin ja syötin Mintulle, joka potkas maalin. Minttu tuuletti ja hyppäs korkeelle ilmaan. Emmi räpsäs siitä kuvan.

Sen jälkeen Vaasaan SM-kisoihin. Seiväspaikalle. Oli jo myöhänen iltapäivä, mutta aurinko silti porotti täydeltä taivaalta. Kisa oli alkanut muutama hyppykierros sitten ja porukka oli kerääntynyt katsomaan päivän viimeisiä suorituksia. Oli mun viimenen yritys ennätyskorkeudesta. Pojat katsomossa alkoi kannustamaan rytmikkäästi. Tiesin, ettei ole vaihtoehtoa. Lähdin juoksemaan päättäväisesti ja ylitin riman korkeelta sen yläpuolelta. Tuuletin ja päätin mielessäni, että se oli vasta alkua, että tänään lähtee vielä paremmin. Viimeinen muisto kuljetti minut kauas Mallorcan saarelle. Kivikova mondo jalkojen alla, aidat edessä, aurinko pilvettömällä taivaalla. Juoksin aidat läpi ensimmäisen kerran yhdeksään kuukauteen. Halasin Iristä, olin äärettömän innoissani ja ehkä vähän onnellinenkin.
Palaudun muistoistani takaisin toukokuiselle pihallemme. Hymyillen avaan silmäni. Mietin, kuinka rikas ihminen onkaan. Vaikka ehkä ihmiset joskus muuttuvat, muistot silti pysyvät juuri niin ihanina kuin ne muistaa. Uusin iphone, iso talo, uudet piikkarit, kolmetoista kultamitalia tai suosituin instagramprofiili eivät ole rikkautta. Ihanat muistot ja niihin uudelleen palaaminen on.

There is nothing better than a friend, unless it is a friend with chocolate

♥

me kumpikin tiedettiin, ettei tän pitänyt mennä niin

Päivän asu eiliseltä! Oon vihdoin älynny kuinka käyttää mun uutta objektiivia ja sen asetuksia (....en kerro kuinka "uus" se onkaan enää...) ja Nea oli super ottaan kuvia! Hehe, niist tuli niin kivoi et laitan viel toisen postauksen niistä kuvista :) en nyt jaksa lätistä enempää, lätisen sit huomenna. Nyt meitsi lähtee reenaamaan tonne ilosena ropisevaan sateeseen, treenien jälkeen katotaan sitte kuinka ilonen mä oon... XD

cause im so fucking artistic

...right? XD must aika siistit (ja aika vanhat jo, oops) kuvat nii piti julkasta hehe. Kännykkälaatua, sorry for that!

MALLORCA 2013 2

Meiän hotelli oli siis ihanan lähellä kaikkee ja kierreltiin kaupoissa ja rannalla aika vapaasti. Ostin sellasista kojuista kaikkii kivoja pikkujuttuja ja ostettiin kaikki ihan pimeesti oreoita ja oreosuklaata sekä skittlesejä XD treenileiri jepjep. Tässä loppupäivien kuvia, joista tuli vähän ilosempia ku aikasemmista :)

altaalla

loooooove

Vapaapäivä vietettiin rannalla ja altaalla ja se oli tosi kiva ja lämmin päivä! Tosin uima-altaassa tehtiin jaloille kylmähoitoa läpi viikon... Öisin oli niin viileetä et vesi ei lämminny. Ranta oli tosi siisti ja kaunis! Vesi oli tollasta ihanan moniväristä :)

Käytiin yks päivä Palmassa, "pääkaupungissa" ja se oli kyllä aika laiha reissu have to say :D oli ihan kivaa ja siel oli ihan jees kauppoja, mut ei ollu yhtään shoppailufiilis ja tuli yhtäkkii vähä viilee. Paikalliset oli siellä jotku toppaliivit päällä ja me vedeltiin shortseilla ja topeilla hehe. Annille ostin tuliasia Bershkasta, mut itelleni en tuolta ostanu yhtikäs mitään. Kaupunki itsessään oli ihan kiva ja jos tulee joskus tilaisuus nii siellä vois kävästä rauhassa uudelleenki!

Kokonaisuudessaan kiva reissu, ens vuonna toivottavasti taas jonnekin uudelleen!

MALLORCA 2013 1

Hehe tätä taukoa... Nooo mut nyt ollaan kunnolla toivuttu reissun rasituksista ja hyvässä rytmissä jo menossa kohti kesää. Kaikki kouluhommelit finally over ja oon saanu ehkä vähän sellasta treenirytmiäki jo! Mutta lätisyt sikseen ja asiaan. Teen Mallorcan reissusta kaks postausta, koska lomakuvat on ihanii ja sit selostelen sinne kuvien väleihin pikkasen :) alotetaan!

Eli oltiin yleisurheilijoiden kanssa Mallorcan Magalufissa treenireissulla siinä just vapun kohalla. Säät oli alkuun vähän huonot, mut sit kirkastu ja oli tosi kivat kelit loppuajan! Eka hotelli oli järkytys, sitä sen enempää korostamatta, mutta toka hotelli oli ihan kiva brittiturisminkukoistuksesta huolimatta. Hotellin sijainti oli hyvä sekä urheilukenttään, että kauppoihin ja rantaan nähden. Kaikkialle pääsi käppäillen ja urheilukentälle mentäessä ja sieltä tultaessa kävely oli itseasiassa ihan toimiva alkuverkan alkuverkka ja loppuverkan loppuverkka xd

Lento suju hyvin, ei ollu paha, vaan vähän vajaat 5 tuntia!

Parvekenäkymä: todella glorious parkkis... No mitäs pienistä, eihä parveke nyt mikään päähengausmesta oo.

Ekat treenit edessä. Tollon oli vähän viileetä, siks takit päällä, mut sit lämpes ja pysty treenaa sortseis ja pikkutopeissa myöhemmin!

Kenttä oli loistava! Ihan uus ja tosi hyvässä kunnossa. Ainoo miinus oli et mondo oli ku betonia myllyn jälkeen ja viel meitsille, joka veti piikkarit jalkaan ekaa kertaa 7 kuukauteen, nii se tuntu kyllä aika pahalta :D mun penikat ei ikinä palautunu siitä... Onneks sitä rataa kiersi tollane tekonurtsirata, joka oli tosi hyvä! Siin tehtii monet vedot ihan piikkaritki jalassa. Mul tuli tosta kentästä mieleen vähän Leppävaaran urheilukenttä sinisten katsomonpenkkien takia. Hehe, voin kertoo et toi kyl vei Lepuskin ehkä kymmenen nolla ;)

aaltohaba XD

Siel oli siis myös hyvä sisäsuora ja puntti, ja tehtiin siellä yks treeni, josta vetäs pohkeet aika kivasti juntturaan.

Siel oli seipäitä ja ihan hyvä paikkaki! Hypp(ääjän)yjen laatua en kommentoi...

Sellanen oli eka osa, tokassa sit ranta- ja jillailukuvia!