perjantai 26. huhtikuuta 2013

my mind keeps saying, run as fast as you can

takkinen2
Untitled

Hehe, jälkimmäinen kuva otettu puhelimella, kun kamerasta loppu akku just kesken kaiken... Ylläri sinänsä :D Mitä pidätte tosta yhdistelmästä? Ainakin yläosa, takki, paita ja koru oli mun makuun! Housut oli vähän vaan kaapista revästyt, mut ei nekään ihan karseelta tossa näytä. Kunpa nyt pääsis jo käyttään tota takkia enemmänki, pidetää peukkui pystyssä säiden lopullisen lämpeämisen suhteen!

ps. oon muuten törkeen huono ostaan mitään koruja XD tääki on pöllitty äidiltä, shh...

torstai 25. huhtikuuta 2013

last weeks

Untitled
1. mun rakkaus paita 2. stuDYING, last weeks of the whole comprehensive school, whooop 3. aurinko, where you have been hiding, my buddy 4. chilling killing

Untitled
1. hihi pelleilyä kisiksellä 2. no need for explaining 3. jumankauta, mikä ihmisiä vaivaa?! 4. oh lookl it´s me

Untitled
1. kun paita ei ollut vielä revennyt kolmesta kohtaa... 2. serena surinaan 3. uudet kenkulit ja huivi, lööv 4. minä ja kamut siellä surinassa

Yleisesti ottaen mulle kuuluu loistavaa, leirille lähtö just edessä, kokeitakaan ei oo enää montaa ja jalka vihdoin jopa hyppykunnossa. Ainoastaan se tulevaisuuden täydelline poikaystävä antaa odottaa itseään... XD Nooo, jos toi on mun huolista suurin niin enköhän mä pärjäile! Tällä hetkellä oon täpinässä täällä nyt epätoivosesti haalimassa kamojani kokoon reissuu varten, mikä onki täl hetkel first world problem 2... Toivotaan etten ainakaa lenkkareita unohtais pakata!

maanantai 22. huhtikuuta 2013

it's the colors of the rainbow that feed my soul

Ennen inhosin sunnuntaita, mut nykyään ne on jo melkein mun kavereita! XD eilen heräsin hyvin nukutun yön jälkeen pirteenä, kävin lenkillä (....kuolema...), kuvailin, intoilin Magalufin reissua ja lähin töihin. En oo kauheesti laitellu tänne mitään random räpsyjä, mut nyt sain otettuu muutamat ihan kivat!

DSC_0121
hehee, tollaset iloset menobiisit on parhautta lenkillä!

DSC_0115
mun tärkeimmät toverit näin peruskuntokaudella (joka mun tapauksessa tulee kestämään toivottoman kauan....terveiset nimimerkiltä kuntonollilla)

DSC_0108
lähetään siis yleisurheilijoiden kanssa Mallorcalle Magalufiin treenileirille!! jee, oon ihan intona asiasta ja päiviäkään ennen leirille lähtöö ei oo enää ku 5

DSC_0105
valmisteluja, valmisteluja... ;)

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

älä ylpeile sillä, ettet ole koskaan kaatunut, vaan sillä, että olet aina noussut ylös

saara

Rakastan pitkiä keskusteluja tärkeiden ihmisten kanssa, nauramista sunnuntaiaamuna, heräämistä aikaisin tajuten, ettei herännytkään kelloon, mukaansa tempaavan kirjan lukemista parissa päivässä, ihmisiä, jotka saa mut nauramaan, urheilun jälkeistä fiilistä, tietoa siitä, että peruskoulua on jäljellä 6 viikkoa, tietoa siitä, että lukioasiat ovat hyvällä mallilla, ajatusta siitä, että kohta kutsuu Mallorcan treenileiri ja varmuutta siitä, että mulla on lähellä monta ihanaa ihmistä, jotka pitää musta huolen, jos jotain joskus tapahtuu 

perjantai 19. huhtikuuta 2013

i adore my sister

anni puss

Meidän pieni Anni on jo niin paljon kasvanu, etten kohta enää tunnista sitä, jos se tulee kaupungilla vastaan XD

torstai 18. huhtikuuta 2013

Kun linnut pesästään on pois lentäneet, on enää valokuvat kellastuneet

DSC_0031

Miksi siinä usein käy niin, että syyttömät kärsivät? Minkä takia käy niin, että kun odottaa jotakin tosi kovasti, niin sitten kun se tapahtuu, se ei ehkä tunnukaan enää miltään? Miksi ihminen kaipaa yllätyksiä? Miksi toivo on niin tappavaa? Miksi liian usein se pieni toivo nujerretaan? Mutta miksi toivottomuus on kuitenkin pahinta? Miksi asiat eivät luista silloin kun niiden pitäisi? Miksi keksit sata aihetta, joista kirjoittaa, kun istut bussissa, mutta kun edessä on valkoinen sivu, pää lyö tyhjää? Miksi koulussa opetetaan ergonimian oikeaoppisuutta, mutta kun istut kaksoistunnin selkäsuorana pulpetissa ja katsot taululle, saat hartiasi niin jumiin, että päänsärky iskee? Miksi kirjojen päähenkilöt ovat aina itsevarmoja, rohkeita, vastaanottavaisia ja rentoja? Miksi elokuvat päättyvät aina hyvin? Miksi ihmisen pitää ajatella näitä asioita? Miksi overthinking on keksitty...

DSC_0006

Toivottavasti, ette pyörtyny tähän kysymyssateeseen, mun pää ainaki on niin ylikuuma, et se on kuulkaa lenkille nyt. Morotsu!

tiistai 16. huhtikuuta 2013

me ollaan sankareita elämän, ihan jokainen

DSC_0081DSC_0078DSC_0069

Ruattin asua taasen... Näiden julkaseminen vähä viivähti, mutta tuskin se ketään haittaa!

maanantai 15. huhtikuuta 2013

kauneimmat asiat maailmassa eivät ole asioita, ne ovat tekoja ja tunteita

DSC_0095DSC_0081

Terkut pikkumyyltä, puss 

ps. ei meillä thank god ole enää noin paljon lunta, nää on vanhat kuvat!

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

elä hetkessä, mutta älä unohda mennyttä tai kadota tulevaa

PicMonkey Collage2PicMonkey Collage

Ihanan rento sunnuntai, yleensä inhoon niitä, mut tää on nyt alkanu loistavasti. Täl hetkellä mikään ei ees erityisemmin ressaa, vaik oon yleensä sellanen stressi-heikki ettei mitään rajaa! Tosin ens viikon alku onkin sit mitä ihanin, heti kättelyyn kakspäivänen ranksan valtakunnallinen ja perään enkun vastaava. Leuka rintaan vaan ja kohti sitä rakasta stressiä... eiku? Onneks tää viikonloppu on muutenki ollu ihana, oon lepäilly ja parannellu itteeni ja saanu pitkästä aikaa juteltuu kunnolla ja paljon kaikista maailman asioista ihanien ihmisten kanssa. Ens viikosta huolimatta on ihanaa, et maailma välillä hymyilee meitsinkin silmin katsottuna ♥ 

perjantai 12. huhtikuuta 2013

soooo classy


Toinen Ruotsin reissun asuista. Muuten, kuunnelkaa toi biisi!! Sanon ehkä noin liian usein, mut popittelen aina yhtä biisii kerrallaan kunnes kyllästyn siihen... Perkuleen repeat-nappi.

DSC_0153DSC_0146DSC_0150DSC_0133

maanantai 8. huhtikuuta 2013

i could be the one to set you free

DSC_0048DSC_0035PicMonkey Collage

Oon vähäsen nyt sähläilly näiden kuvakokojen kanssa, koska mua vähän häiritsee noi mun erikokoset kuvat... Mikä teistä ehkä on paras, tollanen tosi iso, vähän pienempi vai enemmän kollaaseja? Ps. Rennot vaattet + nuttura vitutuspäivinä on parhautta.

torstai 4. huhtikuuta 2013

cause im only a crack in this castle of glass


Mun maailma on aika pieni ja sinisilmänen paikka. En yritäkään väittää, että vielä vaivaisin mieltäni ison maailman isoilla ongelmilla. Sekin aika kyllä tulee vielä, tiedän sen. Tai että mun pienet probleemit ois mitään tässä isossa lasilinnassa, joka musta biisin sanojen mukaan tuntuu, että maailma loppujen lopuksi on. Ja ihan ku tossa mahtibiisissä vielä sanotaan, ollaan me oikeastaan vaan pieniä säröjä siinä valtavassa lasilinnassa.

random

Mä tahtoisin uskoa vielä sinisilmäsempänä kuin olenkaan, hyvään maailmaan. Mutta koko ajan näkee, miten pienessä piirissäkin rikotaan luottamuksia, puukotetaan selkään ja puhutaan läpiä päähänsä ja vielä pahempaa, toisten päähän. Ja mä mietin, että miksi. Miksi, ihmiset? Mitä te saatte siitä, että käytätte toisten heikkouksia hyväksenne? Ja plussana päälle vielä loukkaatte samalla toisia.

random4

Tiedän, että tää ei oo uus aihe, ja mäki todellaki oon vaan yks nariseva särö lasilinnassa, mutta tällaset ajatukset kirjotettuna laittaa ehkä itse kunkin miettimään. Mun perusluonne on positiivinen, mutta on hiton vaikeeta pysyy positiivisena, kun joka suunnasta iskee puukkoa selkään ja läpeä päähän.

random


Mutta siitä positiivisesta perusluonteesta kuitenkin johtuu, että pidän hyvänä sitä, et ne on pysyny vielä puukkoina ja ihan pieninä käsiaseina. Eikä oo vielä muuttunu esimerkiksi kirveiks tai haulikoiks. Sitä odotellessa, eiköhän kukin vaan yritetä elellä omaa elämäänsä, ilman että yritetään sabotoida toisten omia...


random2

Onneks maailma on kuitenkin pullollaan ihaniakin ihmisiä ja ne, jotka sitä mun mielestä ainakin on, tietää sen kyllä itsekin ja niitä idiootteja, onneks niitä ei tartte loppujen lopuksi ottaa niin vakavasti. Ja kyllä, kyllä ne tulee vielä huomaamaan sen itsekin.

Jos jollain heräs edes jotain ajatuksia, hyvä! Niitä saa laittaa kommenttiboksiin, mut missään nimessä en vaatis sitä. Ajattelin, että kevyet kuvat ja vakavampi teksti ois ihan jees, niin ei mee synkistelyks! Terveisin perusposiitivinen henkilö lasilinnasta ;)

tiistai 2. huhtikuuta 2013

SVERIGE

DSC_0173DSC_0168

Oltiin pääsiäisenä reissussa Ruotsinmaalla ja täytyy heti kyllä ihan alkuun sanoo, et oli mun koko tähän astisen elämän paskin reissu :D en yleensä ikinä sano näin jyrkästi mistään, varsinkaan matkoista, mut nyt on kyllä aihettaki. Jottei tästä nyt tulis liian valitusta, niin sen kyllä sanon, että seura oli loistokasta  puss, Fanni. 


DSC_0105DSC_0096DSC_0121
 Me siis oltiin taas kattomassa pikkusiskojen koristurnausta, tällä kertaa se pidettiin Norrköpingissä. Kyllä, luitte oikein, Norrköpingissä. Ai missä pirussa on Norrköping? Nii-i, loisto kysymys. No ei vaa, pikkast yli tunnin sieltä kesti Tukholmaan junalla. Mut aikalailla maalla se siis kuitenki oli. Kaupungin keskustassa sinänsä ei ollu vikaa, se oli ihan nätti ja ihmiset kivoja, mutta jos tulisin ulkomaalasena Suomeen lomalle, en mäkään menis asumaan esimerkiks Toijalaan. Lennettiin sinne päin ja lentokentän TaxFree-myymälässä myyjä katto meiän boardingpasseja ja kysy "Siis onks tää lyhenne NRKG Norrköping? Ja onko teillä jatkolentoa?" Siihen me, että joo onhan se Norrköping ja ei oo jatkolentoa. Myyjä: "No voi harmi, tässä tapauksessa se olis ehkä ollu positiivista." Että hyvää lomanalkua vaan meilleki... Noo ei se vielä sillon  mitään, mut sellasessa pienessä potkurikoneessa istutun lennon jälkeen, kun päästiin lentokentälle, ja käveltiin, HUOM. käveltiin lentokentän poikki (joo, ei ollu yhtäkää putkea sillä kentällä, eikä sen kentän kokokaan päätähuimannu) nii meille alko valkeneen että mihis metropoliin sitä oltiinkaan saavuttu... Ajeltiin taxilla kentältä hotellille, joka oli hyvällä sijainnilla ja muutenki ihan päällisin puolin kivannäkönen ja mentii huoneisiin. Huoneet oli tosi pienet ja vessan oven sai auki vaan tietyssä kulmassa seisten, mut oli siellä sentään kylpyamme! Mun ja Fannin huoneen ikkuna avas näkymän vähä hassusti puolkattoikkunana ja luultiin ensin, ettei siellä oo verhoja, mut saatiin sellanen rämisevä puinen ikkunansuojus alas. 


DSC_0065DSC_0090DSC_0095DSC_0062
 Aamulla herättiin ja Fanni nosti ikkunansuojuksen ylös. Ensiks aateltiin et jopas se paikallinen nuoriso alotti mopolla päristämisen jo yheksältä aamulla, mut sitte tajuttiin, että se oli se ikkunansuojus, joka rämisi ylös alas siinä ikkunan edessä... Sit eiku aamupalalle vaan, joka onneks oliki must hyvä! Kierreltiin päivällä kauppoja ja katottiin yks tyttöjen korismatsi. Illemmalla vanhukset sai päähänsä et kävellään toiselle pelipaikalle, jonka sijainnista ei ollu tarkkaa tietoa. Otettiin ratikka ihan päättärille asti ja lähettiin tarpoon. No eiköhä se pelipaikka paljastu olevaks jossain aivan kuusessa vanhassa lentotukikohdassa. Harhailtiin pitkin Norrköpingin laitoja joku puolisen tuntia lannanhajun keskellä, kunnes ohi ajaa yks auto, joka myös ettii pelipaikkaa. Yhtäkkiä nähään ku se auto ajaa uudestaan meiän ohi ja pysähtyy siihen, ja miehen pää pilkistää ulos ja sanoo, et hypätkäähän kyytiin, mä löysin sen mestan. No, onneks ehittiin sit just ja just siihen matsiin! Matsin jälkeen oltiin menossa ravintolaan ja kaikilla oli kova nälkä. Soitettiin tällä kertaa ihan taksi, mutta sitäki saatiin ootella sellanen kiva puoltuntia, ne taksitkaan ei osannu sinne pelipaikalle... 


DSC_0171
DSC_0188
 Seuraava päivä suju ihan kommeluksitta, mitä nyt mult meinas loppuu raha kortilta ja illalla veny pikkasen liian myöhään toi nukkumaan meno. Nimittäi oltiin lähössä aamulla Tukholmaan junalla, vähän shoppaileen ennen lähtöö laivalle. Päästiin kummiski ylös aamulla ja kaikki sujuki hyvin siihen asti kunnes paniikissa ryntäiltiin Stokiksen keskustassa kauppojen ovilta oville et ei jumalauta, onks nää nyt sit pääsiäisen takii kiinni. (Osattiin siis Norrköpingin päässä hyvin junalle, Tukholmassa rautatieasemalta sinne kauppojen luo, ja kaupoilta vielä metrolla satamaanki asti!!) Oltiin etukäteen tsekattu ettei niiden pitäs olla ja suunnattiin Gallerianiin. Siellä kaupat onneks oli auki, ja suunnattiinki odotettuun Hollisterin liikkeeseen. Elkää nyt vetäskö hernettä nokkaan, mutta mun mielestä se Hollisterin kauppa oli ihan HIRVEE. Musa oli nii kovalla, ettei pystyny puhumaan, oli niin pimeetä, ettei kunnol nähny ja hedari iski siinä hajuveden löyhkässä. Sovareihin jonotettiin puol tuntia, sillä niitä oli kokonaiset kolme siellä tyttöjen puolella... Koot oli tosi lopussa ja valikoima vähän huono. Lisäks myyjät oli valittu ulkonäön perusteella, sillä se joka mulle myi ne vaatteet, unohti ottaa kolmesta ostamastani vaatteesta kahesta hälyttimen pois. Muuten tykkään kyllä Tukholmasta kaupunkina ja loppuaika siellä oliki kivaa! Laivamatkasta sen verran, että oltiin kuolemanväsyneitä ja voitiin molemmat pahoin... Selittää riittävästi meiän laivamatkasta.


Untitled

Mul oli siis kamera mukana ja täs on nyt kamerasta kuvia sekä parit kollaasit iphonelta. Tukholmassa ei ollu kamera logistisista syistä messissä, joten kaikki matsku rakkaasta Norrköpingstä. Sain kuvattua (Fanni sai) kaks asua ja niistä postaukset erikseen!

UntitledUntitled
 Reissusta viel sen verran et onneks meiän jutut vaan on niin hyviä, et ne vähän pelasti, varsinki väsyneenä lentää sellasta juttua että ;) eikä tämmöselle lomanräpistykselle voi enää kun vaa nauraa! Ehkä joskus uudestaan paremmalla menestyksellä. Muuten, meiän tytöt sentään sai turnauksesta pronssia, HIENOO TYTÖT! 

maanantai 1. huhtikuuta 2013

koska joka kerta kun kuulen nimesi, mun sydämestä murtuu palanen pois

DSC_0004DSC_0006DSC_0014DSC_0033DSC_0035

-bisnesnainen kuittaa-
(not, mä vähä luulen et busineksen ihmeellinen maailma ei oo mun sydäntä lähellä kuitenkaan...)